20.7.2012 - Fort Noks
Turmiollisen yön jälkeinen aamu valkeni kuumana, kosteana ja just hyvänä. Edellisillan rientojen jälkeen ajatukset saattoivat harhailla lapsilta kielletyllä aluella hiukan kauemmin kuin normaalisti, mutta siitäkin selvisin käymällä kylmässä suihkussa. Onneksi luvassa olisi helppo päivä, sillä muita tavoitteita ei ollut kuin yleinen oleilu ja Villen sukellusmatka.
Kahtena edellisenä päivänä olin tutustunut pelkästään Sunny Beachin keskustaan, mutta nyt jo heti kolmantena päivänä Bulgariassa auton nokka suuntasi kohti hiekkarantaa. Sunny Beachin ranta ei poikennut puitteiltaan Romanian hiekkarannoista isostikaan. Molemmissa paikoissa oli siistiä, aallot olivat tosi isoja eikä hiekasta löytynyt isompia yllätyksiä paljasjalkaisin kulkiessa. Ihmisiä oli runsaasti, mutta ei tungokseen asti, ja naiset tuntuivat liikkuvan yläosattomissa yleisemmin, vapaammin ja näyttivät sillain terhakkaasti nuoremmilta. Lisäksi täällä oli rivissä lukemattomia telttoja, joissa toinen toistaan kauniimmat naiset tarjosivat oikeata hierontaa. Piste Bulgarialle.
En jaksanut ottaa aurinkoa kuin vartin ajan, kunnes kyllästyin. Jätin muut paahtamaan itseään ja etsin rannan kauneimman hierojan ja otin häneltä tunnin kokovartalohieronnan. Se maksoi 50 levaa ja oli mielestäni parempi sijoitus kuin kolme sylitanssia olisi ollut, jos joku olisi semmoiset sattunut ottamaan. Hieroja oli selvästi ammattitaitoinen ja toimitus oli kaikinpuolin onnistunut. Hellä käsittely, lämmin ulkoilma, varjossa makoilu ja meren kohina jossain etäällä olivat niin lyömättömän hieno yhdistelmä, että melkein nukahdin. Havahduin horroksesta vasta hierojan supattaessa korvaani ja vaatien rahojaan. Se oli ikävä taannehtima edelliseltä illalta, mutta maksoin ilomielin. Suosittelen kaikille.
Pättiniemi junioria lukuunottamatta kaikkien päivä meni suunnitelmien puutteessa ihan niin kuin pitikin. Villen sukellusmatka epäonnistui pahasti, koska ensimmäisestä sukellusta tarjonneesta puljusta oli kompressori hajonnut eikä pulloja ollut saatu täytettyä. Toinen pulju oli perunut kaikki retket kovan merenkäynnin takia. Rannalla isot aallot olivat olleet kivoja, mutta ei niistäkään kaikille iloa riittänyt.
Seuraavana päivänä olisi vuorossa Turkin rajan ylitys ja sille matkalle lähtisi vain kaksi autoa kolmannen kurvatessa Kroatian suuntaan yhden matkustajan passin puutten vuoksi. Illan tullen kokoonnuimme meidän kämppään pitämään pienen hartaushetken, jossa vannoimme juhlallisesti rallin jatkuvan Suomessa ja kokoontuvamme jossain baarissa heti, kunhan tästä olisi selvitty.
-- Maukka

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti