Jostakin syystä unet maistuivat Branissa tänä aamuna, vaikka olimmekin telttamajoituittuneena. Koska Team Perkele ei ollut päässyt perille Vampire Campingiin meitä oli vaan meijän tiimi ja Rotta-auto. Aamutoimet siis sujuivat varsin nopeasti ja suuntasimme nopeasti Branin linnalle (=Draculan linna). Aamupalaksi kelpasi matkalta ostettu kevyt kenttälounas. Rotta-auto passasi viime hetkellä Branin linnan ja lähti jo edeltä Mustanmeren rannalle. Team Looppi oli ainoa, joka jäi Draculan linnalle
Draculan linna oli hieno keskiaikainen linnoitus, josta oli puolustettu Branin kylää ja Transylvaniaa jo keskiajalta asti turkkilaisia, unkarilaisia yms. vastaan. Draculan linnaksi se oli nimetty sen jälkeen, kun se oli innoitanut irlantilaista Bram Stokeria tekemään kirjan Dracula nimisestä vampyyristä. Linna oli kaunis ja hienosti korjattu vanhanaikaiseen tyyliinsä. Linnassa oli kerrottu Draculan historiasta ja linnan omasta historiasta. Ilmassa oli taas kuitenkin rahastuksen makua. Myyntikojuja riitti linnan ympärillä silmänkantamattomiin. Päätimme lähteä nopeasti kohti Mustaamerta.
Draculan linnalta lähdettyämme eksyimme pikkuisen ja päädyimme Team Loopille perinteiseen tapaan maisemareitille. Reitti osoittu kuitenkin todella kauniiksi, se mutkitteli vuoriston keskellä kohti Bukarestia. Reitin varrella pysähdyimme ostamaan litran vadelmia mustalaiskauppiaalta, joita muuten vuoristoteillä riitti uskomattoman paljon.
Matkaa Transylvanasta Mustamerelle oli noin 450 kilometria ja päivä alkoi vaihtua jälleen kerran illaksi ennen kuin pääsimme perille. Muutama huonoksi osoittautunut reittivalinta vei useamman tunnin ylimääräistä aikaa. Lisäksi Romaniassa saattaa olla samaan kaupunkiin neuvovat kyltit osoittamassa täysin eri suuntiin, eli ne kumoavat tavallaan toisensa. Yritä siinä sitten suunnistaa oikeeseen paikkaan.
Yhdeksän aikaan illalla lähestyimme Eforien kaupunkia, jonka koordinaatit Rotta-auto oli meille laittanut. Paikalliselta leirintäalueelta löytyi vielä Team Loopillekin muutama Bunkalowi, joten jäimme sinne mielellämme. Sänky useamman telttayön jäljiltä kuulosti taas aivan mielettömältä.
Illalla poikettiin kylillä syömässä ja sen jälkeen porukka oli aivan valmista kauraa nukkumaan. Kellokin taisi olla tässä vaiheessa yli yksi yöllä.
"Ei, ei oteta, me ei oteta Vatasesta mallia!"
-Ralliautoilija Pablo-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti